Helpotus!

http://www.hs.fi/msn/ulkomaat/Lehti+Tutkijoiden+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n+v%C3%A4%C3%A4rent%C3%A4neen+tuloksia+punaviinin+terveyseduista/a1305553212434

Eli siis Tutkijoiden epäillään väärentäneen tuloksia punaviinin terveyseduista.. Ei tarvikaan sit lipittää sitä..:) Tai voi jos haluu.. Molemmille on siis tutkitut syyt, punaviinin himolle ja inholle..:D

Seuraamme tilannetta tutkimuksen suhteen!

Ja vielä kahvin juonnista.

Väsäsin eilen illalla koulutehtäviä ja keitin kahvia. yhtä kupillista on hankala keittää joten keitin suoraan kuus kuppia, aattelin tehdä siitä lopusta sit jääkahvia.. Mutta siinä koneen ääressä istuen ja jotain tosi mielenkiintoista kirjoitellen. Join koko sen määrän kahvia ihan koko illan aikana. (19-22)

Olin menossa nukkumaan ja alko ihan käsittämätön vapina.. Sit alko ihan karmiva sydämentykytys, jota ah, niin ihanasti seurasi kunnon paniikkikohtaus, sit lähti raajoista voimat ja alko silmää kirvellä. Siinä vaiheessa seisoin vaan kylpyhuoneen peilin edessä ja tarkastelin silmääni. Kylppärin huonossa valossa jalat näytti ihan tummilta ja aattelin et ne on jo menossa kuolioon tai jotain vastaavaa...

Sit mietin että johtuiskohan tää kaikki kahvista.. No kuten arvata saattaa niin kyllä johtui.. Kofeiinin yleisiä sivuvaikutuksia on vapina ja sydämentykytys. (Josta panikoivana tietty sain kohtauksen vielä päälle) Myös kuivasilmäisyys on yksi oire, Wikissä sanottiin, että kuivista silmistä kärsivälle, jopa kaksi kuppia voi olla liikaa kahvia.. Jalkojen tummuus johtui varmastikin mustista sukista, jotka mulla oli päivällä ollu jalassa...

En oo saanu paniikkikohtausta kohta enää puoleen vuoteen ja sit tommonen kahvittelu sen sit laukas.. KIVA!

Tatuoinneista ja epiloinnista.. +ylipäätään karvanpoistosta!

Puhuinko aiemmin siitä mun tatuoitsimisesta. Ainakin suunnitteluvaiheessa, mutta mähän otinkin sen pari kuukautta sitten. Ja sen jälkeenhän sain vastata useita kertoja siihen kysymykseen: Sattuuks se? Tietysti vastasin, että eihän se satu.

No ei se nyt varsinaisesti sattunu, tai no sillai kirveli. Tuska tuli vasta ensimmäisen pesun yhteydessä ja sitten se olikin arka pitkään. Ei se siis mikään erityisen kipeä ollut..

Sitten mainitsen tuosta epiloinnista, eli säärikarvojen repimisestä pienellä kovaa ääntä pitävällä vehkeellä. SE ON KIPEÄÄ! Siis suorastaan aivan sairasta, tästä huolimatta olen tehnyt sitä nyt monena iltana. Olen jäänyt suorastaan koukkuun itseni kiduttamiseen. Koivet alkavat olla jo sileät, mutta perhana onhan niitä silti ajeltava. Aina kun havaitsen yhdenkin karvan revin sen pois. Yhtenä iltana mietin ihan tosissani, että voisikohan kainalot ajella myös tuolla minikiduttajalla.

Eli voin sanoa teille hyvät epiloivat naiset, (miksei tietty miehetkin) jos pystytte repimään karvoja, ei tatuointi tunnu missään..

Niin ja sit vielä toi plussa.. Et jos epilointi on tuskasta niin ne kylmävahaliuskat vasta tuskallisia onkin.. Jotenkin oon onnistunu melko hyvin välttelemään kidutusta koko nuoruus ikäni, mutta kun se sheivaaminen on sit niin veristä touhua. Siis en käsitä, et miten saan aina ihan sairaasti haavoja siitä. Viimeks sellasen reikärivin sääreen, vaikka vedin sillä höylällä ihan tavallisesti ettei se luisunu sivuille yhtään..

No jaa. Miksihän mä nyt jauhan näistä asioista.. Eiköhän ala olla loppuun käsitelty tääkin aihe.. Äitin kommentti: ''Sä oot ihan hysteerinen noiden karvojes kanssa'' taitaa pitää paikkaansa. En tiiä mistä johtuu.. En mä oo ees mikään tumma karvainen tai mitenkään erityisen karvainen.. Oikeestaan oon lähtökohtasesti jo melko karvaton..

Ei oo perkele todellista tää höpötys!

Heipitihei!

Mä tein päätöksen ja parannan elintapojani... Alan vetää punkkua.

http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1425499
http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1389739

Molemmissa em. linkeissä kehutaan punaviinin terveysvaikutuksia, joten neljän jälkeen tämä tyttö suuntaa alkoon ostamaan punkkua ja ryhtyy nautiskelemaan siitä.

Edistystä..

Sitä ollaan sit blogilistalla.. Markkinointi ja kirjoittelu siis saa jatkua.

Tuhansista lupauksista huolimatta lupaan taas alkaa kirjoittaa oikein ahkerasti ja vaikkapa joka päivä. Noo. Ei nyt sen tärkeempää kun vaan höpisen. MOI!

Nukkumisen taito

Lueskelin tuossa HS:n sivuilla kaikelaisia uutisia ja bongailin hauskoja otsikoita, kuten varmasti aika moni tapaa töidensä yms. lomassa tehdä.. Löysin yhden otsikon joka kolahti.. Pommiin nukkuneet ja kadonneet tähdet..

Viime aikoina olen ollut todella hyvä sängyssä, siis nukkunut liiankin pitkiä yöunia ja lainannut koululta aikaa aamu-unilleni. Olen kuitenkin suunnitellut parannusta, alkaisin mennä nukkumaan aiemmin ja en kävisi viikonloppuisin baareissa, jotta silloin saisi tasattua unirytmin..

Nooh. En ole onnistunut ja luettuani em. kolumnin HS:sta ja tulin siihen tulokseen, että minustahan voisi tulla tähti.. Aina hieman myöhässä. Ehkä  hieman diivaa, mutta sitä pitäisi hieman jalostaa ajatuksena..

Toisaalta jutussahan viitattiin McCartneyn torkkujen olleen jotain aivan muuta.. Aivan sellaisia unosia en todellakaan tarkoita..

Toisena henkilönä oli nuo kadonneet tähdet, jossa viitattiinkin David Bowien Moskovan reissuun.. No uskoisin että minulle kävisi aikataulujen kanssa vähän samalla tyylillä, ja itseasiassa on käynytkin mutta hieman pienemmässä mittakaavassa.. Eikä törttöilyistäni yleensä ole ollut huolissaan kun maksimissaan kolme ihmistä. Tuollainen extempore-reissu kyllä olisi aika mielenkiintoinen..

Noo, minäpä ryhdyn nyt sitten opiskelemaan kun vihdoin saavuin tänne kouluun, hieman myöhässä kylläkin..

Sit vielä tuohon baareiluun ja juhlimiseen liittyvä varoitus: Varokaahan pimeitä takseja.. Ne saattaa olla vaarallisia..


HS.fi

Heips.

Olen koulussa. Istun ja kuuntelen (+kirjoitan tänne) Aiheena luonnonmukainen viherrakentaminen.. Ihan mielenkiintoista.. Oon tullu siihen tulokseen et mun on aloitettava innokkaampi opiskelu mahdollisimman pian.. Tuntuu et koulun käynti kusee.. No.. Täytyy siis keskittyä kuitenkin opiskeluun. Joo, en kirjota oon ihan pihalla..

Että sellasta...

Joo, oon ollu nyt kuukauden 18 vuotias. Olen luonnollisesti hankkinut ajokortin ja sitten kokemusta alkoholin hankkimisesta ja käyttämisestä. Ensimmäisen täysi-ikäisen viikkoni aikana kävin paikallisessa baarissa ainakin neljä kertaa.. Nyt onkin ollut jonkun aikaa väliä, mutta eilen päädyin sinne jälleen. Yleensä olen ollut siellä yhden ystäväni kanssa ja tavannut kaikkia kavereita sitten siellä, mutta nyt oli poikkeus, tämä ystäväni ei ollut lähdössä ollenkaan mihinkään seuraavan päivän kiireisen ohjelman ansiosta, oikeastaan en tiennyt olisiko siellä ketään tuttujani ja oikeastaan tarkoitukseni ei edes ollu mennä sinne. Niin menin kahden kaverin kanssa toiselle kaverille ja vietimme iltaa siellä ja sitten tuli aika vaihtaa seutua, no joo mä päädyin sinne baariin kahden hieman vanhemman miehen kanssa. Sitten tapasin siellä myös yhden ystäväni, joka oli hieman samanlaisella kokoonpanolla liikkeellä. No mehän oltiin sitten isommassa porukassa siellä mutta.. Päädyin hieman suuteloimaan sen porukkani toisen miehen kanssa... No, jotenkin nyt tuntuu vähän siltä etten taida olla pitkään aikaan menossa sinne... Vähän ehkä hävettää, nimittäin joku tuollainen tilanne ei ole todellakaan tyypillistä minulle, itse asiassa en aiemmin ollu ees pussaillu kenenkään kanssa julkisesti, joten tuntuu törpöltä sekä sille partnerille ja kaikille muillekin.. No. Kaverilla on bileet ens viikonloppuna, täytyy katsoa uskallanko lähteä sieltä kämpiltä mihinkään vai kurvaanko kotiin...

:D

Tämä se täällä taas kirjoittelee, muokkasin tossa vähän tuota ulkoasua. En tiiä tuliko mikään erityisen toimiva, mut aikas nätti kuitenkin..:D Toivottavasti kelpaa..:D

Moikka moi!

Mä oon niin aktiivinen tässä.. Noo mut tässä jotain tekstin pätkää.. Oon taas amisjaksolla, tällä kertaa pikkusen pidemmästi, oon tänä tulevana lukuvuonna vaan yhden jakson lukiossa muuten kaikki aika menee amiksessa ja kesä työssäoppimassa.. Oon kyllä yllättävän motivoitunu koulun käyntiin. Rinnalla tietysti myös autokoulun käyntiin.. Oon käyny kaikki teoriat ja ainakin puolet ajoista. Tällä viikolla mulla on tiedossa kruisailua Jyväskylässä kolmena päivänä, pikkusen jännittää... Oon nimittäin kuullu tarpeekseni kauhujuttuja Jyväskyläläisistä jyrääjä kuskeista...:D Toivottavasti pääsen sellasella vähän reippaammalla yksilöllä tienpäälle etten jää mihinkään risteyksiin, kaistan vaihtoihin tai johonkin jumiin.

Selasin myös noita vanhoja tekstejä ja huomasin hehkuttaneeni miniä.. Nyt voin hehkuttaa sitä vielä enemmän, sillä oon päässy ajaa sellasella ja olen ihan totaalisen rakastunu siihen, ainut ongelma mun mini ajeluissa on se että mun kytkinjalkaa ja minin kytkintä ei ole luultavastikaan suunniteltu toimimaan yhdessä, nimittäin liikkeelle lähdöt ovat ihan aloittelijan tyylisiä.. Oon kuitenkin ajanu erilaisilla autoilla n. 10 vuotiaasta asti, että luulis sitä kytkin-kokemustakin jo olevan.. Mä ihan järkytyin kun se loikki sillai ''kengurubensa''-tyylillä!!! No mut eiköhän sekin sit alkais luistaa jos pyllyn alla olis sellanen punanen cooperi joka ois pikkusen yksilöity just mulle...:D Harmi vaan et viime viikonloppuna ei osunu yhdeksän miljardia kohalle..:D

Juu, no mut taidan tästä kevyesti valahtaa opiskelun puolelle... Niin kävinpä muuten pitkästä aikaa koulussa syömässä, vaikka se on ihan sairaan pelottavaa, istua siellä suuressa ruokalassa miljoonan vieraan ihmisen ympäröimänä. Siis ihan todella pelottavaa.. :)

Jees Elikkä heipparallaa!!!