perjantai 5. huhtikuuta 2013

You Call it Moment, I Call it Life

Näinpäs hauskaa unta... Olin jonkun pöydän ääressä ja lappasin jostain pussista lääkepurnukoita pöydälle.. Vastapäätä istui äitini äiti, joka nyökytteli hyväksyvästi aina kun laitoin uusia purkkeja pöydälle. Sitten lopulta sanoin jotenkin niin, että ei mun tarvi ottaa kun allergialääkettä ja sit tota kurkkua varten särkylääkettä. Tää vastapäätä istunu nainen hyppäs pystyyn ja ryhty oikein raivoamaan, että EIHÄN SILLÄ TAVALLA VOI TEHDÄ!!!

Siitä sitten heräsin ja kävin nappaamassa nuo allergia- ja särkylääkkeen, voin sanoa että pikkusen nauratti.. Siis en ole missään tekemisissä äitini äidin kanssa, osasyy siihen on juurikin tuo, että hänellä on lääkkeitä joka vaivaan.. ja varmaan sellasiinkin, mihin ei tarvis.. Oikeestaan sillä on sellanen ostoskorillinen kaikkia purnukoita.. Ja kun minusta sellainen touhu ei ole aivan tervettä. Jep.

No mut TGIF! Tätähän on taas odotettu! Toivottavasti on taas villi viikonloppu.. Siitä raportointia sitten sunnuntaina tai alkuviikosta.. Tai sit jos kerkeen niin kirjottelen jossai välissä..



MORS!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti